Kirjailija Sini Helminen. Kuvaaja: Janne Luotola

Vuoden 2017 päättyessä kirjoitin postauksen esikoisvuodestani ja viime vuonna jatkoin perinnettä kertaamalla ensimmäisen oikean kirjailijavuoteni tapahtumat. Nyt on siis aika kirjoittaa vuodesta 2019, ja huomaan, että tämä on edellisiä vuosikatsauksia vaikeampi tehtävä. Vuosi 2019 on ollut samalla kertaa mahtava ja kauhea vuosi. Keväällä julkaisin Väkiveriset -sarjan viimeisen osan Maan povessa ja saavutuksen riemuun sekoittui luopumisen haikeus. Kesä ja syksy olivat taas täynnä kirjallisuusaiheista ohjelmaa Finnconissa, Ropeconissa ja Turun sekä Helsingin kirjamessuilla. Jatkoimme myös kirjailijakollega Elina Pitkäkankaan kanssa For YA-YouTube -kanavan videoiden tekemistä ja kanavalla vieraili muita YA-kirjailijoita. Parasta vuodessa 2019 oli kuitenkin se, että sain ihkaensimmäisen apurahani ja pääsin kesällä kokeilemaan kokopäiväisen kirjailijan elämää!

Elina Pullin leipoma kirjakakku Maan povessa -julkkareissa Kallion kirjastossa. Kuvaaja: Janne Luotola

Väkiveriset-sarja on jo vuosia ollut tärkeä osa elämääni ja vaikka neljännen kirjan Maan povessa –julkkarit Kallion kirjastossa olivat hieno hetki, samalla minulla oli pala kurkussa. Miten voin sanoa lopulliset jäähyväiset Pinjalle, Pekolle, Marille ja Tuulialle? Mitä oikein teen seuraavaksi? Haastattelemassa oli vielä viimeisen kerran Elina Pitkäkangas ja tarjolla Elina Pullin leipoma hieno kirjakakku. Kallion kirjastossa olin pitänyt vuonna 2017 ensimmäisen kirjani Kaarnan kätkössä julkkarit, joten nyt ympyrä oli sulkeutunut. Ja kivahan sitä on katsella kokonaista sarjaa hyllynsä koristuksena! Syksyllä Väkiveristen aloitusosa Kaarnan kätkössä pääsi myös mukaan yhteen Lukuklaanin kirjapaketeista yläkouluille ja kirjalahjoituspaketteja lähti mukavasti kouluille ympäri Suomen.

Kaikki Väkiveriset -kirjat rinnakkain.

Odotin innolla ja myös hieman huolissani kesällä koittavaa apurahavapaatani. Kirjailijaliiton siunauksella minulla koitti kahden ja puolen kuukauden vapaa kirjastotyöstäni, jonka aikana minun oli tarkoitus kirjoittaa valmiiksi töiden ohessa aloittamani uusi käsikirjoitus. Oli mahtavaa saada tilaisuus ensimmäistä kertaa keskittyä vain kirjoitustyöhön, mutta samalla pelotti: Mitä tulisi tästä uudesta tarinasta ja onnistuisinko irrottautumaan Väkiverisistä ja hyppäämään uuteen vielä kartoittamattomaan maailmaan? En ollut myöskään varma, pystyisinkö kirjoittamaan niin nopeasti ja tiivistahtisesti, kun olen tottuut hitaaseen ja pätkittäiseen muun ohessa tekemiseen.

Kaikeksi onneksi pelko oli turha: sain raakakäsikirjoituksen valmiiksi ja työskentely sujui vielä tehokkaammin kuin mitä olin uskaltanut toivoa. Sain kehitettyä toimivan päivärytmin (tästä voit vilkaista My Day-videon tavallisesta kirjoituspäivästäni) ja sain aloitettua myös käsikirjoituksen editoimista. Viime metreillä terveyteni alkoi reistata (ei hätää hyvät lukijat; olen taas kunnossa), töihin paluu koitti ja valitettavasti sen jälkeen olen joutunut aiempien harppausten sijaan etenemään käsikirjoituksen kanssa tipun askelin.

Ruutukaappaus For YA-videosta. Pysäytyskuva Kaisu Sandbergin meille tekemästä introsta.

Minulla ja Elina Pitkäkankaalla on vuoden mittaan pitänyt kiirettä YA-kirjallisuuteen keskittyvän YouTube-kanavamme For YA:n kanssa. Graafikko Kaisu Sandberg teki meille uuden upean intron videoihin ja kirjavinkkausten, tapahtumavideoiden ja kirjoitusvinkkien lisäksi saimme mahtavia kirjailijavieraita: kanavalla kävivät juttelemassa Anniina Mikama, Anders Vacklin, Briitta Hepo-oja ja Nonna Wasiljeff. Paljon olemme vuoden aikana oppineet, mutta paljon on vielä videoiden tekemisestä opittavaa.

Selfie Turusta kirjamessuhommista. Taustalla myllätty tori.

Tapahtumien osalta vuosi pyörähti käyntiin suosikissani Finnconissa (linkki Finnconin tunnelmavideoon tästä), fantasian ja scifin fandomin mekassa, joka tällä kertaa järjestettiin Jyväskylässä. Oli ihanaa nähdä muita fantasiakirjailijoita ja faneja. Viime vuonna väitin ottavani tämän vuoden conin vähän rauhallisemmin, mutta niin sitten kuitenkin päädyin neljään paneeliin, joissa puhuttiin tubesta ja podcasteista, kotimaisesta mytologiasta, YA:sta sekä kotimaisesta mytologiasta. Roolipelitapahtuma Ropeconissa pidin kirjoittamisluennon Myyttiset mokat sekä hyppäsin yllättäen sairastapauksen vuoksi mukaan kirjailjapaneeliin kotimaisesta mytologiasta.

Ihana fanipiirros Kiven sisässä -kirjasta, jonka sain lahjaksi Ropeconissa.

Syksyllä saapuivat tietysti kirjamessut ja olin niin onnekas, että pääsin sekä Turun että Helsingin kirjamessuilla vielä kerran haastatelluksi Väkiveriset-sarjan tiimoilta. Turun kirjamessut (vilkaise messutunnelmia tästä videosta) olivat melkoinen rumba, mutta olin siihen viime vuotta paremmin henkisesti valmistautunut. Pidin siellä kaksi kirjavinkkausta, minulla oli kaksi haastattelua ja osallistuin lisäksi kolmeen paneeliin. Paras hetki oli turkulaisten koululaisten haastattelu, jossa minua pyydettiin lukemaan Maan povessa -epilogi ääneen. Sopiva jäähyväispuhe sarjalle!  Helsingin kirjamessuilla pääsin taas ihanien Kallion lukiolaisten haastattelemaksi KirjaKallio-lavalle. (Helsingin messuja pääset vilkaisemaan tästä videosta).

Sini Helminen haastateltavana Helsingin kirjamessuilla KirjaKallion lavalla. Kuvaaja: Janne Luotola.

Kirjailijavierailujen suhteen vuosi 2019 on ollusta edellistä vilkkaampi ja pääsin nyt ensimmäistä kertaa vierailuille Helsingin ulkopuolelle. Kävin syksyllä Raumalla kertomassa kirjavinkkauksesta, olin kolme päivää Seinäjoella puhumassa seiskaluokkalaisille kirjailijantyöstä (Seinäjoen tunnelmia voit vilkaista tästä) ja vierailin myös Espoon Entressessä. Aiemmin olin tehnyt kirjailijavierailut yhdessä Elina Pitkäkankaan kanssa, joten vähän jännitti, miten suoriutuisin hommasta yksin, mutta onneksi esiintymiseen alkoi tulla jo rutiinia.

Nyt voin tyytyväisin mielin vilkuttaa vanhalle vuosikymmenelle ja Väkiveriset-sarjalleni. Vielä tie edessä näyttää pelottavan tyhjältä ja pimeältä, eikä minulla ole aavistustakaan, mitä seuraava vuosi ja uusi vuosikymmen tuovat tullessaan. Suoraan sanottuna olin jo tuudittautunut tuttuun ja turvalliseen Väkiveristen maailmaan ja sarjan kirjojen säännölliseen julkaisurytmiin, ja nyt ympärillä kaikki on kylmää ja utuista. Mutta mitä tahansa iloinen 20-luku tuo tullessaan, minä ja sulkakynäni olemme valmiina.